Uutisarkisto 2 0 0 6
| Uusimmat uutiset | Uutisarkisto
2006 |Uutisarkisto 2007
| Uutisarkisto 2008|
|
21.12.2006 Inkerikeskus joulutauolla 25.12.2006 - 7.1.2007...
20.12.2006 Tuulistullaan Arvi Kemppi tv-uutisissa
18.12.2006 Korkeasaaren ilmaispäivä ke 10.1.2007
13.12.2006 Monitori-lehti: "Ikääntyvä paluumuuttaja hoidetaan kotona", Eila Klykovan haastattelu
11.12.2006 Ajankohtaista paluumuuttojonosta
Новости из Финского консульства в СПБ
11.12.2006 Inkeriläiset ja karjalaiset heimoveteraanit ry:n 10-vuotisjuhla
11.12.2006 Kieltä oppimassa –sisulla ja sydämellä
11.12.2006 Arvo Survo –lähetyspastori ja hengellis-folkloristinen aktivisti
4.12.2006 Suomen kielen kurssilaisten pikkujoulujuhla
27.11.2006 Syyskokous sujui leppoisissa tunnelmissa
13.11.2006 Irina Kapelianin kirjoitus Spektr Nedelis:ssä ja Inkerikeskuksen web-sivuston uudella mielipidepalstalla
13.11.2006 Syksyn influenssarokotukset käynnistyivät Helsingin kaupungin terveysasemilla
27.10.2006 Inkerikeskus ja Irina Kapelian radiossa 27. ja 29.10.
19.10.2006 Inkerikeskuksen lehdistötiedote: Maahanmuuttopoliittinen ohjelma ja työperäinen maahanmuutto
19.10.2006 Uusi maahanmuuttopoliittinen ohjelma
19.10.2006 Inkeriläisten paluumuuttojonoa koskevaa uutisointia
16.10.2006 Muistotaulu inkeriläisille Lapuan Patruunatehtaan työntekijöille
27.9.2006
Hei metallialan ammattilainen tai alalle pyrkivä!
Профессионалы в сфере металлообработки и желающие работать в этой сфере!
21.9.2006 Osuuskunta Aelita Monitori -lehdessä
19.9.2006 Kiitos Emma Kilpijärvelle osallistumisesta oikeusjuttuumme
19.9.2006 Linnasta Linnaan -hanke suojelee yhteistä kulttuuriperintöä
18.9.2006 Inkeri -asiaa: TV1 maanantaina 18.9. klo 17.20
14.9.2006 Inkerikeskuksen Tarinain tupa -kirjoituspaja tv-uutisissa
13.9.2006 Hygieniapassitestit läpi loistavin arvosanoin
10.8.2006 Inkeriläistä laulurunoperinnettä keräämään
Inkerikeskus joulutauolla 25.12.2006 - 7.1.2007...
Inkerikeskus on K I I N N I m a 2 5 . 1 2 . 2 0 0 6 - s u 7 . 1 . 2 0 0 7 joulutauon vuoksi.
Palvelemme asiakkaitamme jälleen maanantaista 8.1.2007 alkaen arkisin kello 9.00-16.15.
Toivotamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme
hyvää joulua ja vielä ihanampaa uutta vuotta 2007.
Lämmin kiitos teille kaikille kuluneesta vuodesta.
Sydämelliset kiitokset saamastamme tuesta ja kannustuksesta
sekä aktiivisesta osallistumisestanne Inkerikeskuksen toimintaan.
Tästä on ilo jatkaa. Tammikuussa tavataan!
T. Inkerikeskuksen väki
21.12.2006
Sivun alkuun
Tuulistullaan Arvi Kemppi tv-uutisissa
Inkeriläinen paluumuuttaja Arvi Kemppi esiintyi YLE:n tv-uutisissa maanantaina 4.12.2006. Kansanperinneryhmä Tullistullaan ryhmänjohtaja kertoi kokemuksistaan ja elämänvaiheistaan.
20.12.2006
Sivun alkuun
Korkeasaaren ilmaispäivä ke 10.1.2007
Korkeasaaren eläintarhan seuraava i l m a i s p ä i v ä on keskiviikkona 1 0 . 1 . 2 0 0 7.
Sisäänpääsymaksut (Mustikkamaan kautta) muina aikoina ovat:
- aikuinen 5 euroa
- lapsi (7-16v) 3 euroa
- eläkeläinen 4 euroa
- opiskelija 3 euroa
www.korkeasaari.fi
18.12.2006
Sivun alkuun
Monitori-lehti: "Ikääntyvä paluumuuttaja hoidetaan kotona", Eila Klykovan haastattelu
Tässä otteita joulukuussa 2006 ilmestyneen Monitori-lehden ikääntyvien maahanmuuttajien hoivapalveluja koskevasta artikkelista. Artikkelin on kirjoittanut Edith Ahola.
Monitori-lehteä julkaisee Työministeriö.
IKÄÄNTYVÄ PALUUMUUTTAJA HOIDETAAN KOTONA
"Eila Klykova toimii Arkipäivän tukea paluumuuttajaikäihmisille -projektissa, joka koettaa pelastaa paluumuuttajat syrjäytymiseltä ja tuoda aktiviteetteja seniorien elämään.
Kohderyhmänä ovat Itä-Helsingissä asuvat, entisestä Neuvostoliitosta kotoisin olevat seniorit.
– Mummon Kammarissa ja Klubi 60+:ssa tarjotaan muun muassa suomen kielen opintoja. Tuolijumppa, luennot ja yhteislaulut kuuluvat ohjelmaan, Klykova kertoo.
Klykovan mukaan paras apuri tiedon levityksessä on inkerinsuomalaisten oma puskaradio."
"Äidin hoitaminen kotona oli luonnollinen valinta
Inkerinsuomalaisen Hilma Leinin päivät Kannelmäessä kuluvat joutuisasti. Kolmesti viikossa taksikuski tulee noutamaan hänet Vuorikodin päiväkerhoon, jossa touhuna on tuolijumppaa, mölkyn pelaamista, tietovisailua ja jutustelua.
– Muut pyytävät minulta tarinoita Siperiasta, ja mie kerron Leini kuvailee.
Hilma Leini asuu tyttärensä Eila Klykovan omaishoidettavana. Leini muutti miehensä Väinön kanssa Raisioon Petroskoista vuonna 1991, ja Klykova perheineen perässä Kemerovasta kuusi vuotta myöhemmin. Kun Leinit muuttivat Helsinkiin, Klykova muutti jälleen perässä.
– Kun isä kuoli, äiti ei tahtonut asua yksin. Oli luonnollista, että hän muutti minun ja mieheni Gennadin luokse asumaan, Klykova kertoo.
Kerhon välipäivinä Leini puuhastelee pieniä askareita kotona: tiskaa astioita, kastelee kukkia ja pyyhkii pölyjä. Salattujen elämien päiväuusinnat tulevat varmasti seuratuiksi, mutta turhanpäiväiset visailuohjelmat Leini jättää väliin. Iltapäivällä tytär saapuu töistä kotiin.
Omaishoitaja Klykova käy päivätyössä, mutta illat menevät äitiä hoitaessa.
– Teen kaikki ruuat, uusin reseptit, pesen pyykit, siivoan, maksan äidin laskut, hoidan kaikki pesut. Torstaisin saunomme yhdessä, Klykova sanoo.
Omaishoitajat saavat lain mukaan paitsi omaishoidon tukea, myös muutaman vapaapäivän vuosittain. Koska Klykovalla on päivätyö, hän ei kertomansa mukaan ole oikeutettu vapaapäiviin, eikä äitikään pääse Suomessa virkistyslomalle.
– En ole uskaltanut käydä kysymässä, paljonko parin viikon hoitojakso kuntoutuslaitoksessa maksaisi. Olen siksi vienyt äidin kolmasti Petroskoihin virkistyslomalle hoivakotiin, Klykova kertoo.
"
Kirjoitus on osa artikkelia, joka on julkaistu marraskuussa (4/2006) Monitori-lehdessä sivuilla 26-27. "Ikääntyvä maahanmuuttaja hoidetaan kotona", teksti: Edith Ahola
Koko artikkeli on luettavissa:
Monitori 4/2006, sivut 26-27
13.12.2006
Sivun alkuun
Ajankohtaista paluumuuttojonosta
Новости из Финского консульства в СПБ
Uusinta tietoa paluumuuttojonosta (saatu Suomen Pietarin konsulaatista 1.12.2006):
Jonoon voi edelleen ilmoittautua eli ei ole tehty päätöstä (lakimuutosta) jonon sulkemisesta.
Tämän hetken tiedon mukaan jonossa on noin 12 000- 13 000 hakijaa, joista suurin osa perheitä. Yhteensä Suomeen tulossa arviolta 3 000 - 4 000 perhettä.
Lokakuun loppuun mennessä oli jonoon tullut uusia hakijoita 100 henkilöä ja Suomeen 320 henkilöä. Keskimäärin vuosittain on paluumuuttajia tullut Suomeen noin 500 henkilöä.
Новости из Финского консульства в СПБ
До сих пор еще не принят закон о закрытии очереди ингерманландцев, в очередь все еще можно записаться!
Исходя из последних данных, полученних из Финского консульства в СПБ на 1.12.2006, в очереди стоит около 12 000-13 000 претендентов, большая часть из них - семьи. Ожидается переезд в Финляндию около 3 000-4 000 семей.
До конца октября в очередь встали еще 100 человек, в Финляндию переехали 320 человек.
11.12.2006
Sivun alkuun
Inkeriläiset ja karjalaiset heimoveteraanit ry:n 10-vuotisjuhla
Inkeriläiset ja karjalaiset heimoveteraanit ry vietti yhdistettyä 10-vuotisjuhlaa ja pikkujoulua Inkerikeskus ry:n tiloissa lauantaina 9. joulukuuta.
Inkeriläiset ja karjalaiset heimoveteraanit ry:n ja Inkerikeskus ry:n aktiivijäsen Aleksanteri Dubbelman vastaanotti tilaisuudessa Suomen Veteraaniliiton myöntämän kunniamerkin.
11.12.2006
Sivun alkuun
Kieltä oppimassa –sisulla ja sydämellä
Inkerikeskuksen suomen kielen alkeiskurssi on edennyt huimaa vauhtia. Kurssin vetäjä, suomen kielen opettaja Ritva Isotalus suorastaan säteilee ylpeyttä esitellessään oppilaiden kirjoitelmia: "Tämä ryhmä on edistynyt kieliopinnoissaan nopeammin kuin mikään muu ryhmä tätä ennen".
Alkeiskurssi kokoontui ensimmäisen kerran syyskuun alussa; reilussa kolmessa kuukaudessa on edetty aivan alkeista oman tekstin tuottamiseen. Opetusta on ollut viitenä päivänä viikossa neljä tuntia kerrallaan. "Plus kotitehtävät –tällä kurssilla on kirjoitettu paljon! En ole asettanut rajoituksia kirjoitusten pituudelle. Voin vakuuttaa, että lyhyitäkin tekstejä on hiottu hyvin huolella ja tarkkaan."
"Oppilaani ovat olleet sisukkaita ja ahkeria". Se onkin ollut tarpeen, sillä Isotaluksen tavoitteena on, että oppilas oppii itse kiinnittämään huomiota omaan oikeinkirjoitukseen ja kieliopin hallintaan. Vastuu on oppilaalla itsellään.
Tässä pieniä kirjoitusnäytteitä suomen kielen alkeiskurssilaisten kynistä; kirjoitelman aiheena oli "Minun kotikaupunkini".
TALLINNA
Minä asuin Tallinnassa. Tallinna ei ole iso kaupunki. Tallinnassa on kaunis vanha kaupunki. Kun minä olin lapsi, minä kävin usein vanhassa kaupungissa. Kesällä minä kävin kalassa. Syksyllä minä kävin marjassa ja sienessä.
Nyt minä asun Helsingissä. Minusta Helsingissä on mukava asua.
O.J.
SIPOO
Minä asun pienessä kaupungissa Etelä-Suomessa. Sen nimi on Sipoo. Sipoo on iso asuinalue ja Nikkilä, jossa me asumme on Sipoon keskustassa. Nikkilä on pääkylä. Nikkilässä virtaa Sipoon joki. Kaikki koululaiset, jotka asuvat toisissa kylissä, käyvät koulua Nikkilässä.
Täällä on 3 koulua, 6 päiväkotia ja yksityisiä päiväkoteja.
Ennen täällä on ollut mielisairaala, mutta se on muuttanut Helsinkiin. Täällä on myös terveyskeskus, poliisiasema, 2 kirkkoa ja 3 hautausmaata. Mutta täällä ei ole uimahallia, siksi me käymme uimassa Helsingin uimahallissa. Toisessa kylässä on urheiluhalli.
Keskustassa on lasten leikkipaikka. Minun tyttöni Liza tykkää leikkiä siellä. Joskus hän käy siellä isän kanssa.
Oxana
KOHTLA-JÄRVE
Minä olen Svetlana. Minä asuin aikaisemmin Virossa. Minä asuin pikkukaupungissa Kohtla-Järvellä. Siellä on on noin 50 000 asukasta.
Kohtla-Järve on kaivostyöläisten kaupunki. Kaupunki perustettiin 15.06.1946, jolloin siihen yhdistettiin useita kaivosmieslähiöitä.
Vaikka se on pieni kaupunki, siellä on silti monta tehdasta, iso sairaala, kaksi hyvää kirjastoa, teknillinen koulu, ammattikoulu, paloasema, uimahalli ja jäähalli.
Kaupungin päätehdas louhii ja jalostaa palavaa kiveä. Palavasta kivestä tehdään polttoainetta. Kaupungissa on kaksi kemiallista tehdasta. Toinen tuottaa mineraalilannoitteita ja toinen bensiinihappoa. Siellä on myös tehdas, joka tuottaa rakennusaineita.
Kaupungissa on kaksi ompelimoa. Kaupungin ympärillä on metsä.
Svetlana
KORSO
Minä olen Sergey. Minä asun pienessä kaupunginosassa Korsossa, Vantaalla. Sinne on 25 kilometriä Helsingistä. Minä asun yhdessä minun vaimoni kanssa. Me asumme valkoisessa kerrostalossa. Me asumme toisessa kerroksessa. Kaupungin keskustassa on Nordea-pankki, rautatieasema, apteekki ja monta kauppaa ja koulua. Me asumme pienen metsän lähellä. Minun talon takana on metsä. Kesällä kävelemme metsässä.
Minä voin mennä Helsingin keskustaan bussilla numero 731.
Sergey
PETROSKOI
Minä olen Jura. Minä haluan kertoa minun kaupungistani. Minä asuin Petroskoissa. Minun kotikaupunkini on luotu Pietari Suuren hallitessa. Petroskoi ei ole ainoastaan Karjalan kulttuurinen ja historiallinen keskus, vaan myös teollinen keskus.
Petroskoi on erikoisen kaunis kesällä. Siellä on monta puuta, kukkia ja suihkulähteitä.
Minä rakastan minun kotikaupunkiani.
Jura
PETROSKOI
Minun kotikaupunkini on Petroskoi. Se on pieni kaupunki. Siellä on noin 280 000 asukasta. Petroskoi on Karjalan pääkaupunki ja siellä on kaksi yliopistoa, monta koulua, monta uutta kirjastoa ja monta pientä kirjastoa, monta suurta kaunista kauppaa, pari teatteria, pari elokuvateatteria ja monta kaunista kirkkoa.
Minun kotikaupunkini on vanha. Pari vuotta sitten asukkaat juhlivat kaupungin syntymäpäiviä. Meillä oli silloin kaupungin 300-vuotispäivät.
Minusta Petroskoi on kaunis. Siellä on monta kivistä kerrostaloa ja siellä on myös monta vanhaa puutaloa. Meillä on kaunis luonto. Kaupungissa on monta metsää. Keskustassa on suuri puisto. Se on järven lähellä. Siellä on monta muistomerkkiä ja kahvilaa. Puistossa on monta juhlaa ja asukkaat tykkäävät kävellä. Minä pidän siitä paikasta.
Minulla on ikävä Petroskoita.
Ekaterina
11.12.2006
Teksti: Anneli Velho
Sivun alkuun
Arvo Survo –lähetyspastori ja hengellis-folkloristinen aktivisti
Karjalatalon yläsali on täpötäynnä. On alkamassa kirjan, Suur-Synty Kiesus, julkistamistilaisuus. Valtioneuvos Riitta Uosukainen kunnioittaa tilaisuutta läsnäolollaan.
Pannukahvi ja ruiskuoriset puolukkapiirakat tekevät kauppansa. Puheensorina vaimenee, kun Inkerin kirkon lähetyspastori, kirjailija Arvo Survo astelee estradille.
Survo istahtaa pöydän ääreen. Pöydällä lepää kannel. Hän ojentaa kätensä, soitin herää eloon ja ilmoille kajahtaa jylhällä äänellä "Mitä otan virrekseni…". Survo laulaa kuin itse Väinämöinen.
Soitto vaimenee. Yleisö on hetken hiljaa ja puhkeaa suosionosoituksiin. "Kiitokset Karjalatalolle ja vaimolleni Kristalle. Lämpimät kiitokset valtioneuvos Riitta Uosukaiselle, joka on löytänyt kiireittensä keskellä aikaa sekä tutustua käsikirjoitukseen että valmiiseen teokseen…" aloittaa Survo puheensa. Hän kertoo kuinka on kasvanut kalevalaisen runouden keskellä; 50- ja 60-luvuilla ja osin vielä 70-luvulla oli Inkerissä paljon kalevalaista runoutta. Molemmat mummot olivat runontaitajia; äidinäidillä oli lisäksi parantamisen lahja.
Sananlaskut, murresanat, kalevalaisen runous –se kaikki kiinnosti nuorta Arvo Survoa. Edes teologian opinnot eivät vaimentaneet hänen palavaa kiinnostustaan suomalais-ugrilaista kansanperinnettä kohtaan.
Arvo Survo on koonnut Suur-Synty Kiesus -teoksensa kalevalaisista kertomuksista. Kertomuksista, jotka eivät mahtuneet Lönnrotin Kalevalaan tai jotka eivät vielä tuolloin olleet kantautuneet kansatieteilijöiden korviin.
"Lahjakkuutta, näkemystä, uskonto- ja folkloristieteellistä asiantuntemusta; mistä tällainen asiantuntemus sikiää?" hämmästelee valtioneuvos Riitta Uosukainen omassa puheessaan ja jatkaa "Arvo on hengellis-folkloristinen aktivisti, joka ei kaihda tarttua suureen urakkaan. Tämä kirja on huokoinen teos, johon lukija voi työntyä aatoksineen. Minuun osui erityisesti runo orpopojasta*. Kyyneleet tulevat silmiini joka kerta, kun luen runon".
Arvo Survon kirjan julkistamistilaisuus pidettiin torstaina 7.12. Karjalatalolla Helsingin Käpylässä.
Suur-Synty Kiesus -teos sisältää kansanrunouden lisäksi laajan selitysosuuden sekä noin 500 sanan murresanaston.
*Suur-Synty Kiesus, Runo n:o 14: Orpopoika päivän alla, leskivainaan ainokkainen
SUUR-SYNTY KIESUS
Apokryfi Korpikansan Survon Arvon kertomana
www.kirjat.kuvitar.fi/index.htm
www.kirjat.kuvitar.fi/suursynty.htm
Kirjan kustantaja
www.kuvitar.fi
Karjalan Liitto ry ja Karjalatalo
www.karjalanliitto.fi
11.12.2006
Teksti: Anneli Velho
Sivun alkuun
Suomen kielen kurssilaisten pikkujoulujuhla
Meidän ensimmäinen pikkujoulumme onnistui… Neljäkymmentä vierasta eri puolelta Helsinkiä ja Espoota.
Inkerikeskuksen työntekijät auttoivat Eila Klykovaa koristamaan juhlasalin ja -pöydän. Hänen mielikuvituksensa ei tunne rajoja: esimerkiksi joulukuusi oli rakennettu punaisista lautasista ja lautasliinoista. Entä Joulupukki lahjoineen? Se oli mahtavaa! Meillä kaikilla oli hyvä tilaisuus tutustua suomalaisiin jouluperinteisiin.
Minun tehtäväni oli houkutella opiskelijoita osallistumaan yhteiseen pikkujouluun. Viimeisillä oppitunteilla opettelimme lyhyessä ajassa laulamaan suomalaisia joululauluja. Oli se haastavaa! Puhuttu ja laulettu suomen kieli ovat meille ulkomaalaisille kaksi aivan eri asiaa. Tavutus sanoissa muuttuu, vokaalit pitenevät monikertaisiksi ja sanojen muodot vaihtelevat. Esimerkiksi:
Kiitos sulle, Jeesuksemme,
kallis Vapahtaja-a-a-mme,
kun sä tulit vieraa-a-a-kse-e-e-mme,
paras joululahja-a-mme.
Aluksi se tuntui oppilaista hyvin vaikealta, mutta lopuksi me onnistuimme. Toivottavasti Marian kehtolaulu Jeesukselle ei jättänyt ketään kylmäksi. Vokaaliryhmämme esitti sen hyvin koskettavasti.
Hyvää Joulua kaikille!!!
toivottaa:
Marina Harju
4.12.2006
Teksti: Marina Harju
Sivun alkuun
Syyskokous sujui leppoisissa tunnelmissa
Inkerikeskus ry:n syyskokous pidettiin torstaina 16.11.2006 yhdistyksen toimitiloissa. Hallituksen puheenjohtaja Irina Kapelian avasi Inkerikeskus ry:n sääntömääräisen syyskokouksen ja toivotti kaikki osanottajat lämpimästi tervetulleiksi.
Yhdistyksen uusi toiminnanjohtaja Sanna Heimala esitteli aluksi lyhyesti itsensä. Hän kertoi mm. vankasta järjestötaustaan. Verkostoituminen, kehittäminen ja vaikuttaminen tulevat olemaan hänen suurimmat vahvuutensa uudessa toimessaan.
Toiminnanjohtajan neljä ensimmäistä kuukautta ovat olleet vauhdikkaat ja työntäyteiset. Heimalaa ovat työllistäneet mm. Inkeriläisten paluumuuttojonon sulkemispäätös: on julkaistu lehdistötiedote, tavattu poliittisia vaikuttajia sekä ministeriössä että eduskunnassa.
Toiminnanjohtaja Heimala kävi läpi vuoden 2007 toimintasuunnitelma- ja talousarvioehdotuksen pääkohdat. Hän esitteli kunkin projektin tilanteen ja tulevan vuoden tavoitteet.
Uusi toimintamuoto on mm. Inkerikeskus.fi -jäsenlehti, jonka ensimmäinen numero on juuri ilmestynyt. Lehteä tullaan jakamaan yhdistyksen jäsenille, viranomaisille ja yhteistyökumppaneille.
Syyskokous suoritti henkilövalinnat seuraavalle toimikaudelle. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Irina Kapelian. Hallituksen uusiksi jäseniksi erovuoroisten tilalle valittiin: Natalia Belik, Maritta Kivelä, Eduard Kukkonen ja Valentina Kurikka. Vanhoina jäseninä hallituksessa jatkavat Marina Kinner ja Isabella Sihvola.
Lopuksi toiminnanjohtaja Sanna Heimala totesi, että yhdistyksellä on toimintaa vauvasta vaariin. - "Tervetuloa vaan reilusti ja rohkeasti, milloin tahansa, kysymään tai vain juttelemaan minun kanssani".
Tutustu uuteen lehteen: Inkerikeskus.fi »»
27.11.2006
Sivun alkuun
Irina Kapelianin kirjoitus Spektr Nedelis:ssä ja Inkerikeskuksen web-sivuston uudella mielipidepalstalla
Inkerikeskus ry:n hallituksen puheenjohtajan, Irina Kapelianin, inkeriläisiin paluumuuttajiin liittyvä kirjoitus on julkaistu Spektr Nedelin 3.11.2006 ilmestyneessä numerossa. Kyseisen kirjoituksen pidempi versio julkaistaan tällä viikolla ilmestyvässä Inkerikeskus.fi -jäsenlehdessä.
Irina Kapelianin kirjoituksella on lisäksi kunnia olla uuden uutukaisen internetissä, Inkerikeskuksen kotisivuille, avatun Mielipidepalstan ensimmäinen mielipidekirjoitus.
Mielipidepalstalle johtava linkki löytyy etusivun puolivälistä, Ilmoitukset -osion alapuolelta.
Tervetuloa ja näkemiin
15.11.2006
Sivun alkuun
Syksyn influenssarokotukset käynnistyivät Helsingin kaupungin terveysasemilla
65 vuotta täyttäneet helsinkiläiset ja riskiryhmiin kuuluvat saavat maksuttoman influenssarokotuksen Helsingin terveysasemilla 13.-24.11.2006 välisenä aikana ilman ajanvarausta. Ajanvarauksella rokotuksen voi saada joulukuun loppuun asti.
Riskiryhmiin kuuluvat sydän- ja verisuonitauteja, keuhko- ja aineenvaihduntasairauksia ja munuaistauteja sairastavat asiakkaat sekä potilaat, joiden vastustuskyky on sairauden tai sen hoidon vuoksi heikentynyt.
Helsinkiläiset, jotka eivät kuulu riskiryhmiin tai ovat alle 65-vuotiaita, saavat maksullisen rokotuksen lääkärin reseptillä.
Lisätietoja rokotuksista antaa oma terveysasema.
Influenssarokotus
Helsingin kaupungin terveysasemat
13.11.2006
Sivun alkuun
Inkerikeskus ja Irina Kapelian radiossa 27. ja 29.10.
YLE Radio Finlandissa taajuudella 97,5 MHZ on tulossa ohjelmat:
Irina Kapelianin muotokuva (Inkerikeskus hallituksen puheenjohtaja)
Perjantaina 27.10. klo 11.00, 15.30 ja 22.00
Остановка Финляндия 27.10.2006
Гость программы - председатель правления Inkerikeskus Ирина Капельян.
Kuunnellaksesi haastattelun tarvitset RealPlayerin. Maksuttoman perusversion (Basic Player) voit ladata
täältä (oikea yläkulma: Free RealPlayer).
Inkerikeskus
Sunnuntaina 29.10. klo 11.00, 15.30 ja 22.00
27.10.2006
Sivun alkuun
Maahanmuuttopoliittinen ohjelma ja työperäinen maahanmuutto
LEHDISTÖTIEDOTE
19.10.2006
Eduskunta käsittelee 19.10. uutta maahanmuuttopoliittista ohjelmaa, joka sisältää inkerinsuomalaisia paluumuuttajia koskevia ehdotuksia.
Ohjelmaehdotuksen keskeinen sisältö on työperäinen maahanmuutto, joka mitä suurimmassa määrin koskettaa myös inkerinsuomalaisia paluumuuttajia. Inkerikeskus on käynnistänyt työllistämistä tukevan hankkeen huhtikuussa 2006 ja tuloksia on jo nähtävissä. Inkerikeskus on muutaman kuukauden aikana auttanut 40-50 henkilöä työllistymään ja työnantajien kiinnostus on erittäin suuri. Saatujen kokemusten perusteella inkerinsuomalaiset ovat tervetulleita ja haluttuja työntekijöitä Suomen työmarkkinoille. Työnantajat ovat olleet aktiivisia palkkaamaan paluumuuttajia ja erityinen kiinnostus tuntuu kohdistuvan vielä jonossa oleviin odottajiin.
Inkerikeskus haluaa muistuttaa työperäiseen maahanmuuttoon liittyvistä ongelmakohdista, jotka on tärkeätä huomioida nyt. Kukaan Suomeen töihin tuleva ei tule vain töihin, vaan hän tuo mukanaan perheensä, kulttuurinsa, erilaiset tarpeensa ja koko elämänsä. Se edellyttää muutakin kuin pelkän työpaikan järjestämistä. Perhe tai yksin muuttava tarvitsee tietoutta suomalaisesta yhteiskunnasta ja työelämästä sekä suomenkielen opetusta. Lisäksi muuttaja tarvitsee maahanmuuttoon liittyvien viranomaispalveluiden lisäksi tilanteesta riippuen runsaasti muita palveluita, mm. terveydenhoito, asunto, lasten koulu ja hoito, verotus, KELA ja liikkuminen. Myöskään ei voida tarpeeksi painottaa paluumuuttajien kotoutumisen kannalta välttämättömiä asioita kuten sosiaalinen verkosto ja erilaiset vapaa-ajanviettotavat esim. järjestötoiminta.
Työperäisessä maahanmuutossa on tärkeää huomioida myös mukana muuttavat perheenjäsenet, heidän tulonsa ja menonsa. Jotta työperäinen maahanmuutto onnistuisi mahdollisimman hyvin ja laillisesti, tulee sitä pikaisesti suunnitella laajassa yhteistyössä työnantajien, viranomaisten, ammattiliittojen, julkisen sektorin, järjestöjen ja kouluttajatahojen kanssa.
Tiedotusvälineissä on tuotu esille myös nykyisen paluumuuttajajonon purkaminen, jonka jälkeen uusia hakemuksia ei enää oteta. Jokaisella ihmisellä elämän tilanteet voivat muuttua ja voi syntyä tilanne, että sukulaisilla ei olisikaan enää mahdollisuuksia jatkossa päättää, muuttavatko paluumuuttajina omiensa luokse Suomeen vai ei. Nykyinen jonotusaika on saattanut joillain paluumuuttajilla olla jopa lähes 10 vuotta. Tässä ajassa moni on menettänyt jo hankitun työpaikan ja mahdollisesti työkykynsä sekä mahdollisuuden olla hyödyksi Suomelle. On muistettava, että on kyse ihmisistä, joita on vuosia pidetty muuttovalmiustilassa epävarmoina, saako luvan muuttaa.
Inkerikeskus haluaa muistuttaa, että kaikissa tilanteissa on tärkeää noudattaa lakia ja ihmisoikeuksia. Lisäksi tulevista muutoksista pitää tiedottaa riittävän hyvin ja riittävän ajoissa, jotta halukkaat voivat vielä toimia.
Lisätietoja: toiminnanjohtaja Sanna Heimala, puh. 050 557 6761
19.10.2006
Sivun alkuun
Uusi maahanmuuttopoliittinen ohjelma
Maahanmuuttopoliittinen ohjelma kokonaisuudessaan
19.10.2006
Sivun alkuun
Inkeriläisten paluumuuttojonoa koskevaa uutisointia
19.10.2006
YLE Uutiset
Inkerinsuomalaisten paluumuutto aiotaan lopettaa
Katsoaksesi uutisvideon tarvitset RealPlayerin. Maksuttoman perusversion (Basic Player) voit ladata
täältä (oikea yläkulma: Free RealPlayer).
16.10.2006
Sveriges Radio Sisuradio
Inkeriläisten paluumuutto Suomeen halutaan lopettaa
Kuunnellaksesi haastattelun tarvitset RealPlayerin. Maksuttoman perusversion (Basic Player) voit ladata
täältä (oikea yläkulma: Free RealPlayer).
14.10.2006
HS.fi, Kotimaa
Yle: Hallitus aikoo rajoittaa inkeriläisten paluumuuttoa
19.10.2006
Sivun alkuun
Muistotaulu inkeriläisille Lapuan Patruunatehtaan työntekijöille
1.10.2006 paljastettiin Lapuan kaupungissa kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa
muistotaulu niille inkerinsuomalaisille jotka työskentelivät Lapuan
Patruuntaehtaalla raskaana sotatalvena. Taulussa on kiitos suomeksi, ja englanniksi.
Lapualla oli patruunatehtaalla työssä 200 miestä, ja naista. He asuivat
perheineen tehtaan lähellä. Pääosin heidät siirrettiin Suomen ja Neuvostoliiton välirauhan
jälkeen Neuvostoliiton eri osiin. Osan tiedetään päässeen Ruotsiin.
Rehtori Pentti Korpi Lapuan Suomi-Viro seurasta totesi inkerinsuomalaisten
tehneen tärkeää työtä Suomen hyväksi. He eivät ole päässeet osalliseksi siitä
hyvinvoinnista joka on kertynyt suomalaisten hyväksi sodan jälkeen.
Viron inkeriläisten liittoa edusti Rakveren kaupunginvaltuuston jäsen Valeri
Vasalenko. Hän totesi taulun paljastuksen olevan äärimmäisen tärkeän tapahtuman.
Muistotaulu kertoo jälkipolville historian kulun.
Taulun järjestivät Lapuan kaupunki, ja Lapuan Suomi-Viro seura. Taulun
paljastus oli osa Lapuan 425-juhlaa, ja Lapuan Taidemuseon avaamista.
- Lapuan Patruunatehdas perustettiin 1923, ja sillä oli ratkaiseva merkitys
sotien 1939 - 1944 aikana.
- Lapuan patruunatehtaan lataamo räjähti 13.4.1976, 40 ihmistä sai surmansa.
Uusi tehdas rakennettiin 5 kilometrin päähän keskustasta.
- Lapuan kaupunki osti vanhan tehdasalueen, ja rakennettiin Kulttuurikeskus
Vanha Paukku.
- Taulu on sijoitettu tehtaan ulkoseinälle, sisällä Lapuan Patruuntehtaan museo.
Kulttuurikeskus Vanha Paukku
Teksti: Pentti Kangasluoma
16.10.2006
Sivun alkuun
Hei metallialan ammattilainen tai alalle pyrkivä!
Профессионалы в сфере металлообработки и желающие работать в этой сфере!
Oletko metallialan ammattilainen ja etsit työpaikkaa metallialalta? Tai oletko kiinnostunut opiskelemaan metallialaa ja koneistajan ammattia Karkkilassa?
Tule tutustumismatkalle Karkkilan metallialan yrityksiin ja metallialan koulutukseen 5.10.2006 klo 9 - 17.
Ilmoittautuminen:
Jos lähdet mukaan, ILMOITA siitä sähköpostilla birgitta.holttinen@karkkila.fi perjantaihin 29.9.2006 kello 16 mennessä tai Inkerikeskuksen Osaamispankki (Emma Kilpijärvi, Anna Odar : puh 0503734348)
Ilmoittautuessasi kerro nimesi ja puhelinnumerosi.
Tervetuloa mukaan!
OHJELMA
Ты профессионал в сфере металлообработки и хочешь найти рабочее место в этой сфере? Может быть хочешь получить образование и профессию в этой сфере или работать с машинным оборудованием в тороде Карккила?
Ознакомительная экскурсия в по предприятиям, работающим в сфере металлообработки в г.Карккила,состоится 5.10.2006, с 9.00 до 17.00
Как сообщить о своём желании принять участие в поездке:
Если хочешь принять участие в поездке, отправь сообщение по электронной почте birgitta.holttinen@karkkila.fi, до 16.00, 29сентября 2006, пятницы или сообщи в Инкерикескус в Банк данных. (Emma Kilpijärvi, Anna Odar по телефону 0503734348)
В сообщении укажи своё имя и номер телефона.
Добро пожаловать с нами!
Программа
27.9.2006
Sivun alkuun
Osuuskunta Aelita Monitori-lehdessä
Työministeriön julkaisemassa uusimmassa MONITORI -lehdessä (3/2006) ilmestyi Osuuskunta Aelitan perustajajäsenen Irma Tatin haastattelu. Osuuskunta Aelita toimii samoissa tiloissa kuin Inkerikeskus ry.
Otteita Irma Tatin haastattelusta:
NAISTEN OMASTA OSUUSKUNNASTA KEHITTYI SOSIAALINEN YRITYS
Teksti: Tuula Ainasoja, Monitori 3/2006
"AELITA on inkerinsuomalaisten paluumuuttajien yhdeksän vuotta sitten perustama osuuskunta. Pienimuotoisesta kokeilusta kehittyi vuosien myötä vakaata toimintaa, jolta sekä Helsingin kaupunki että yksityiset ostavat kotipalveluja."
"Idea oman yrityksen perustamisesta kypsyi vähitellen vuosien myötä, kun joukko puuhanaisia tapasi tosiaan maahanmuuttajien kansainvälisessä klubissa."
"Inkerinsuomalaiset ryhtyivät tuumasta toimeen ja perustivat AELITA-nimisen osuuskunnan vuonna 1997.
- Osuuskunta sai nimensä venäjän kirjallisuudesta Aleksei Tolstoin romaanin mukaan, osuuskunnan perustajajäsen Irma Tatti kertoo.
Aelita-romaani muistuttaa osuuskuntalaisia siitä, että muualta tulevien on kaikkialla vaikea löytää yhteinen kieli ja ymmärrystä valtaväestön taholta.
Hapuilevia ensiaskeleita
- Ensin kokeilimme venäjän kielen opetusta suomalaisille, mutta se työ ei antanut meille leipää. Ei myöskään lempi-ideamme opettaa maahanmuuttajien lapsille venäjää, jottei heidän äidinkielensä unohtuisi, Irma Tatti muistelee osuuskunnan alkuvaiheita.
Sittemmin AELITA:n naiset päätyivät tarjoamaan kahvilatoiminnan ohella siivouspalvelua ja yrittäjyyden hapuilevia ensiaskelia ottanut osuuskunta pääsi vähitellen vakaille jaloille. Varsinainen läpimurto tapahtui, kun osuuskunta voitti seitsemisen vuotta sitten Helsingin kaupungin tarjiouskilpailun kotisiivouspalveluista. Sittemmin sopimusta on uusittu jo kahteen kertaan, ja Irma Tatti arvelee nykyisenkin sopimuksen saavan jatkoa ensi vuonna."
"Kaikki yrityksen kaksitoista työntekijää ovat maahanmuuttajia. Irma Tatin ohella toiminnanohjaaja Jelena Sinkkonen hoitaa yrityksen johtamistehtäviä ja yhteydenpitoa asiakkaisiin."
"Onneksi meillä oli sellainen taloudellinen tilanne, että uskalsimme pyrkiä sosiaaliseksi yritykseksi. Tulevaisuuden suunnitelmissa on ainakin varmaa, että voimme työllistää pitkäaikaistyöttömiä, Irma Tatti sanoo luottavaisin mielin.
- Minusta on hyvä asia, että voimme auttaa työttömiä maahanmuuttajia ja samalla itseämme yrityksenä."
21.9.2006
Sivun alkuun
Kiitos Emma Kilpijärvelle osallistumisesta oikeusjuttuumme
Asiakkailtamme saamamme positiivinen palaute lämmittää joka kerran yhtä paljon. Tällainen palaute on vahva signaali siitä, että työmme on tarpeellista!
12.9.2006 vastaanottamamme asiakaspalaute:
Liia Kapaselle
Kiitos Emma Kilpijärvelle, joka osallistui meidän oikeusjuttuun Pietarissa viittomakielentulkkina monta kertaa vuosina 2005-2006.
Vasta 8.08.2006 tuomari teki lopullisen päätöksen meidän hyväksi. Tämä voitto oli todella arvokas meille, koska meidän kanssamme oli aina mukana Emma Kilpijärvi, joka auttoi meitä hyvin vaikeina hetkinä. Sitä enenen oli kärsitty tarpeeksi, menetetty paljon rahaa asianajajalle, kaikkiin kuluihin, matkoihin j.n.e.
Yksi matka xxx-Pietari-xxx on 1500 km pituinen ja vie paljon aikaa puhumattakaan menetystä ajasta jonottaessa jonossa rajanylityspaikalla, joskus odotus kesti 2 ja joskus 8 tuntia. Vaikea kuvitella, kuinka paljon se vie voimia ja kuinka tiukalla on ollut hermot sen takia, että kaikki paikalliset tulkit olivat "ostettuna" ja sen takia meillä oli ainoastaan tulkki Emma, joka vaikeuksista huolimatta auttoi meitä.
Oli jopa sellainen tilanne, kun oikeudenkäynnin aikana tuli ilmoitus, että takapihalla raivaustöiden aikana oli löydetty sota-ajan pommi ja sen takia pyydettiin tyhjentämään koko rakennus, missä oikeudenkäynti oli menossa. Tämä oli todella huono hetki, koska meidän puolella kaikki todistajat ja tulkki Emma olivat paikalla ja olisi vaikea tulla uudestaan seuraavalla viikolla jatkamaan…
Mutta Emma löysi tahtoa tulla ja osallistua oikeudenkäyntiin seuraavalla viikolla, vaikka matka vei kaikki voimavarat ja oli kallista sekä meiltä Että Emmalta joka usean matkan takia menetti päivärahaa.
Se matka sotki kaikki suunnitelmat sekä meidän, että Emman perheiltä. Mutta me kaikki ylitimme sen rajan, missä normaali ihminen menettää toivonsa ja järkensä. Ja viimeisellä oikeudenkäynnillä tapahtui käänne meidän oikeusjutussa. Voitto tuli, mutta se oli tosi kova kokemus meille kaikille. Emme toivoisi sitä kokemusta muille. Pääasia on, että vaikeudet ovat tehneet meistä ystäviä.
Erityisesti olemme kiitollisia Liia Kapaselle, joka ymmärsi asian vakavuuden ja antoi luvan Emmalle lähteä "komennusmatkoille".
4.9.2006 terv. xxx ja xxxx
19.9.2006
Sivun alkuun
Linnasta Linnaan -hanke suojelee yhteistä kulttuuriperintöä
Internetissä on heinäkuussa avattu Linnasta Linnaan -portaali esittelee upeasti Suomen ja Luoteis-Venäjän linnoitusketjun. Yhteistyöhankkeen tavoitteena on kulttuurimatkailuverkoston luominen suomalaisten ja venäläisten linna- ja linnoituspaikkakuntien välille. Organisoidun kulttuurimatkailun toivotaan auttavan kulttuuriperinnön säilyttämisessä.
Portaalissa esitellään mm. Laatokan, Pihkovan, Kaprion, Käkisalmen, Ivangorodin, Pietari Paavalin ja Kronstadtin linnoitus, Pähkinänlinna sekä Viipurin linna ja linnoitukset.
Otteita Henrik Liliuksen (valtionarkeologi, emeritus) esipuheesta Linnasta Linnaan - hankkeen kotisivuilla:
"Sota on lähtökohtaisesti aina destruktiivista, mutta paradoksaalista sodassa on se, että se on myös saattanut luoda jotain, joka myöhemmin koetaan positiivisesti kulttuuriperintönä."
"Tällä hetkellä siis sekä Venäjän Federaatio että Suomi ylläpitävät ja vaalivat paitsi omaan kulttuuriperintöään myös toistensa perintöä eli riippumatta sitä kuka osan linnoituksista rakensi, niistä on tullut yhteistä kulttuuriperintöä. Hiukan retorisesti voimme sanoa rauhan työn saaneen yliotteen kaukaisesta vihollisuudesta. Ja juuri tästä syystä Linnasta-linnaan -ketju sopii mitä parhaiten kulttuurimatkailureitiksi. Se esittelee ainutlaatuisella tavalla kahden maan yhteistä historiaa."
Linnasta Linnaan -portaalin julkistustilaisuus järjestetään Kajaanissa samaan aikaan kuin VII suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi (18.-19.9.2006).
Linnasta Linnaan -hankkeen kotisivut:
www.fort.fi
19.9.2006
Sivun alkuun
Inkeri -asiaa: TV1 maanantaina 18.9. klo 17.20
Basaari -ohjelmasarjassa esitetään tänään jakso nimeltä "Kuka muistaa?"
Aleksei Krjukovin tavoitteena on piirtää Inkerinmaan kartta, jossa on merkittynä jokainen kylä, talo ja jokainen perhe. Aleksein tutkimukset ovat kestäneet jo 25 vuotta. Ohjaus: Natalja Kozuhova.
18.9.2006
Sivun alkuun
Inkerikeskuksen Tarinain tupa -kirjoituspaja TV-uutisissa
YLE:n tv-uutisten mukaan inkeriläisten paluumuutto Suomeen on jälleen vilkastunut. Syynä on joidenkin alojen työvoimapula (YLE, maanantaina 11.9.2006 klo 20.30).
TV-uutisten jutussa vierailtiin Inkerikeskuksen Tarinain tupa -kirjoituspajassa Pietarissa 5.9.2006.
Inkeriläisten paluumuutto kiihtynyt
TV-uutisten aluetoimittaja Marja Manninen on osallistunut kirjoituspajalaisten opetukseen.
Aluetoimittaja Marja Manninen
Uutisvideolla näkyivät mm. konsuli Olli Kuukasjärvi (Suomen Pietarin pääkonsulaatti), Matti Arminen (Inkerikeskus ry), Tatjana Bykova (Sampo-keskuksen toiminnanjohtaja), Irina Kapelian (Inkerikeskus ry:n hallituksen puheenjohtaja) ja Wladimir Kokko (Inkerin Liiton puheenjohtaja).
Uutisvideon "Inkeriläisten paluumuutto kiihtynyt (ma 11.9.)" voi katsoa YLEN:n uutisten sivuilla olevan linkin kautta.
Videon katsomiseen tarvittava Real-player:
Lataus ja käyttöohjeet
14.9.2006
Sivun alkuun
Hygieniapassitestit läpi loistavin arvosanoin
Tiistaina 12.9.2006 järjestettiin Inkerikeskuksessa venäjänkielinen hygieniapassi -testi.
Kuusi testiin osallistunutta sai arvosanan: erinomainen.
Kokemus on osoittanut, että testin läpäisseet työllistyvät nopeasti. Onnea uusien hygieniapassien omistajille!
Hygieniapassit: hygieniaosaamistestejä ja hygieniakoulutusta
SEFO-konsultointi ja Inkerikeskuksen Osaamispankki järjestävät venäjäksi ja viroksi tulkattuja hygieniatestejä.
Soita ja kysy mahdollisia testiaikoja!
Ilmoittautumiset ja lisätiedot:
Marja Laukkanen, SEFO-konsultointi
puh (09) 726 0270, 050 5635811
SEFO-konsultointi
Liia Kapanen, Inkerikeskus
Osaamispankki
puh 040 053 1920
13.9.2006
Sivun alkuun
Inkeriläistä laulurunoperinnettä keräämään!
Tuulistullaa, joka esittää inkerinsuomalaisia kansanperinnelauluja- ja tansseja ja Inkerikeskus tulevat julkaisemaan lauluvihkon inkeriläisistä röntyskä- ja kansanlauluista.
Tarvitsemme materiaalia vihkoa varten jo olemassa olevan lisäksi. Jos sinulla on muistissa tai paperilla vanhoja lauluja, ota yhteyttä:
Kristina Lönnroos, Inkerikeskus
puh 040 527 9303 klo 9-15.
Olemme kiitollisia avustasi ja kiinnostuksestasi.
10.8.2006
Sivun alkuun
|
|
|
|
|
|
| |
|
|
INFOLAATIKKO... Lue lisää » |
|
| |
| |
|
