12.11.2007 KYLLÄ
KANSA MUISTAA: Inkeriläiset. Radio-ohjelma pe 16.11.2007
31.10.2007 Syksyn 2007 influenssarokotukset
17.10.2007 Inkerikeskus osallistui
maahanmuuttoyksikön 15-v juhlaan
3.9.2007 Kansalaisjärjestöjen
kuulemistilaisuus
13.8.2007 Tule
Inkerikeskuksen ja Kameraseuran yhteiselle valokuvausleirille
16.7.2007 Kesäjuhlilta
kukkatervehdys heimoveteraanien muistopatsaalle
13.7.2007 Juhannusjuhlat
Itämeren kansojen yhteistyön merkeissä
11.7.2007 Metsäpirttiläiset
kihusivat Karjalatalolla
9.7.2007 Juhlakuume
nousee, kun inkeriläisten perinteiset kesäjuhlat lähestyvät...
5.7.2007 Inkerikeskus näytteilleasettajana
Maailma Kylässä -tapahtumassa
27.5.2007 Maijan
matkassa suomi tutuksi
7.5.2007 Inkerikeskus.fi-lehden
kevät-kesä-numero 1/2007 on ilmestynyt 25.4.2007!
25.4.2007 издан 1/2007 весенне-летний
номер газеты
"Inkerikeskus.fi"! 3.5.2007 Puolikielisten
keskustelutilaisuus
27.4.2007 Vapautus illuusioista
— ИЗБАВЛЕНИЕ
ОТ ИЛЛЮЗИЙ
22.3.2007 Tuomiokirkon kryptassa
Sovinnon ilta
8.3.2007 YKI-testin infotilaisuus
Inkerikeskuksessa
22.2.2007 Ljubov
Hiisku johdattaa lapset taiteen maailmaan
7.2.2007 Vanhempainilta
yleisömenestys
31.1.2007 VENÄJÄ
2017: kolme skenaariota -raportti julkaistu
19.1.2007 Loista, loista minun
tähteni
8.1.2007 Dialogi-lehti:
Inkeriläiset ikäihmiset opiskelevat innokkaasti suomea,
Eila Klykovan haastattelu
KYLLÄ KANSA MUISTAA: Inkeriläiset. Radio-ohjelma pe 16.11.2007
KYLLÄ KANSA MUISTAA: Inkeriläiset
Yle Radio 1:n radio-ohjelma perjantaina 16.11.2007
Ohjelman toimittaa: Päivi Istala
klo 13.45-13.55 kilpailukysymyksen esittäminen
klo 14-14.30 voi soittaa vaustauksensa kilpailukysymykseen, puh. 09-144 800
klo 17.30-18.30 suora lähetys, johon voi soittaa ja kertoa inkeriläisistä tai inkeriläisyydestä, puh. 09-144 800
Inkeriläisten historia on täynnä vaikeita vaiheita, tragiikkaa ja painostuksen alla elämistä, mutta myös peräänantamattomuutta ja selviytymisen tahtoa. Ruotsin kuninkaitten toimesta Suomenlahden pohjukkaan 1600-luvulla määrätyt savolaiset ja karjalaiset uudisasukkaat kokivat Pietarin kaupungin perustamisen ja kasvun sekä Venäjän vallankumouksen vaiheet. Sodat ja vainoajat pakottivat kansansirpaleen milloin saksalaisten, milloin venäläisten alaisuuteen. Toinen maailmansota merkitsi Inkerinmaan joutumista taistelutantereeksi, pakolaisuutta ja suuria väestönsiirtoja.
Sodan aikana inkeriläisiä siirrettiin Viron kautta Suomeen kymmenintuhansin -ja sodan jälkeen rauhansopimus määräsi heidät palautettaviksi Neuvostoliittoon.
Ei heitä kuitenkaan palautettu "omille maille", vaan vietiin Leningradin ja Moskovan välillä sijaitseviin maakuntiin/oblasteihin. Paluu Inkerinmaalle kiellettiin jo ennen kuin palautukset Suomesta alkoivat.
Omin luvin inkeriläiset alkoivat sitten valua Viroon ja Venäjän Karjalaan. Jo 1942 siirrettiin Leningradin saartorenkaassa olleet noin 30 000 inkeriläistä Laatokan jäätietä pitkin mannermaalle ja sitten Siperiaan.
Miten kaikki silloin tapahtui? Miten Siperiasta selvittiin - jos selvittiin?
Millaiset ovat suomalaisen isäntäväen muistot sodanaikaisista inkeriläisistä, joista monet oli sijoitettu työntekoon Suomen maaseudulle? Kun pakkolähtökäsky tuli, saivat monet apua suomalaisilta -inkeriläisiä autettiin pakoon Ruotsiin. Jopa poliisi saattoi tulla varoittamaan etukäteen, että lähtökäsky tulee parin päivän päästä...
Mitä on tapahtunut inkeriläisten kotiseuduille sodan jälkeen - ja miten on nyt? Vuoden 1990 jälkeen on paluumuuttajien aalto tuonut inkeriläisiä Suomeen -millaisen historian he ovat tuoneet mukanaan...
Inkeriläisteemaan liittyvä kilpailukysymys esitetään Yle Radio1:ssä jo klo 13.45-13.55 - ja siihen odotetaan vastauksia numeroon 09-144 800 klo 14-14.30.
Sama puhelinnumero 09-144 800 tuo soittajat suoraan lähetykseen klo 17.30-18.30 kertomaan muistojaan inkeriläisistä tai inkeriläisyydestä.
Ohjelman toimittaa Päivi Istala.
Ohjelman kotisivu
Kyllä kansa muistaa
Perjantaisin klo 13.45 - 13.55 ja klo 17.30 - 18.30 Yle Radio 1:ssä,
uusinnat Radio Peilissä la 6.03 - 6.58 ja su 9.05 - 10.00
HUOM!
Fil.tri Toivo Flink on tekemässä tutkimusta "Kotiin karkotettavaksi" inkeriläisten siirtolaisten paluusta ja palautuksista Neuvostoliittoon. Jos olet kokenut siirtokohtalon tai ollut tekemisissä palautettavien kanssa syksyllä 1944- talvella 1945, ota yhteyttä Toivo Flinkiin puh. 09-2285 2335 (työ) tai 050-594 4134 (gsm) tai sähköpostilla toivo.flink(at)narc.fi
Tietoa tutkimusprojektista:
Kotiin karkotettavaksi-projekti
12.11.2007
Sivun alkuun
Syksyn 2007 influenssarokotukset
Kansanterveyslaitos
"Influenssaepidemia saavuttaa Suomen tavallisesti joulukuun ja huhtikuun välisenä aikana. Tämänhetkisen tiedon perusteella influenssatalvesta tulee vähintäänkin tavanomainen.
Influenssarokotteen voi lääkärin kirjoittamalla reseptillä ostaa apteekista. Rokotteen hinta on n. 9 euroa."
Tekstin lähde:
Kansanterveyslaitos
Helsingin kaupungin terveysasemat
"Helsingin kaupungin terveysasemilla rokotetaan influenssaa vastaan ilman ajanvarausta 12.11. - 23.11.2007. Ajanvarauksella rokotuksen saa joulukuun loppuun asti.
Maksuton influenssarokotus tarjotaan:
* riskiryhmille
* 6 - 35 kuukauden ikäisille lapsille
* kaikille 65 vuotta täyttäneille
Riskiryhmiin kuuluvat sydän- ja verisuonitauteja, keuhko- ja aineenvaihduntasairauksia, munuaistauteja sairastavat asiakkaat sekä potilaat, joiden vastustuskyky on sairauden tai sen hoidon vuoksi heikentynyt.
Maksullinen influenssarokotus
Helsinkiläiset, jotka eivät kuulu riskiryhmiin tai ovat alle 65-vuotiaita saavat maksullisen rokotuksen lääkärin reseptillä."
Lisätietoja rokotuksista omalta terveysasemalta. Terveysasemien yhteystiedot
Tekstin lähde:
Syksyn 2007 influenssarokotukset
Saaristolääkärit Oy:n liikkuva rokotusklinikka "Flunssabussi"
Yksityisen lääkäriaseman "Flunssabussi" kiertää Helsinkiä ja Espoota maanantaista torstaihin kuukauden ajan (29.10.-29.11.2007). Bussista saa rokotuksen influenssaa vastaan. Hinta 20 euroa.
Auto pysähtyy isojen kauppakeskusten läheisyydessä: Iso Omena, Itäkeskus (City-Marketin p-alue) ja Kauppakeskus Arabia.
Aikataulu:
Saaristolääkärit Oy
31.10.2007
Sivun alkuun
Inkerikeskus osallistui maahanmuuttoyksikön 15-v juhlaan
Helsingin sosiaaliviraston maahanmuuttoyksikkö täytti lokakuussa 15-vuotta. Tapahtumaa juhlistettiin 5.10. yksikön tiloissa Dagmarinkadulla. Sisääntuloaulaan oli avattu kiinnostava valokuvanäyttely. Näyttelyvieraille oli tarjolla toinen toistaan herkullisempia leivonnaisia eri maista. Varsinainen syntymäpäiväjuhla pidettiin vastapäätä sijaitsevan Arbiksen juhlasalissa. Iloisessa ja elämänmakuisessa juhlassa muisteltiin menneitä vuosia ja visioitiin tulevaisuutta. Väliajalla nautittiin kakkua ja kahvia.
Inkerikeskuksen hallituksen jäsen Valentina Kurikka ja Inkerikeskuksen Osaamispankin projektikoordinaattori Oksana Tikka osallistuivat maahanmuuttoyksikön juhlaan sekä jakoivat tilaisuudessa Inkerikeskuksen esitteitä ja lehteä.
Lisätietoa Helsingin sosiaaliviraston maahanmuuttajapalveluista:
Maahanmuuttoyksikkö huolehtii pakolaisten kotouttamisesta kolmen ensimmäisen vuoden aikana. Yksikkö huolehtii myös Helsinkiin muuttavien inkeriläisten paluumuuttajien ensivaiheen kotouttamispalveluista. Maahanmuuttoyksikön asiakkaana on tällä hetkellä noin tuhat maahanmuuttajaa. Vastaanottokeskukset huolehtivat turvapaikanhakijoiden palveluista turvapaikkaprosessin ajan. Vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä yhteensä 236 paikkaa, jonka lisäksi keskusten kirjoilla on lähes 500 turvapaikanhakijaa yksityismajoituksessa. Maahanmuuttoyksikön sekä Helsingin ja Metsälän vastaanottokeskusten palveluksessa on yhteensä 90 henkilöä.
Osoite: Dagmarinkatu 6, 00100 Helsinki, PL 8610, 00099 Helsingin kaupunki
Maahanmuuttjien palvelut
17.10.2007
Sivun alkuun
Kansalaisjärjestöjen kuulemistilaisuus
Sisäasiainministeriön järjestämä "Kansalaisjärjestöjen kuulemistilaisuus maahanmuuttohallinnon uudesta organisaatiosta sekä rasismin ja syrjinnän ehkäisyn ja yhdenvertaisuuden edistämisen integroinnista sisäasiainministeriön yhteyteen" -tilaisuus pidettiin 3.9.2007 Säätytalolla Helsingissä. Tilaisuuden avasi Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors.
Inkerikeskus ry:n Neuvontapalveluprojektin vetäjä Hilja Leusko osallistui tilaisuuteen.
Kuulemistilaisuuden materiaali löytyy sisäasiainministeriön sivulta:
Kuulemistilaisuuden aineistoja
3.9.2007
Sivun alkuun
Tule Inkerikeskuksen ja Kameraseuran yhteiselle valokuvausleirille
Tavoitteena menestyvä nuori -projekti järjestää yhdessä Kameraseuran kanssa valokuvausleirin Helsingissä 20-24.8.07. Leirille osallistuu pietarilaisia valokuvausta harrastavia nuoria. Nyt on hyvä tilaisuus harrastaa yhdessä digivalokuvausta.
KATUKUVAUS - opettajana Jarkko Antikainen
20.08.07 klo 14:00-17:00 luento katukuvauksesta
21.08.07 päivällä tehtävien tekoa ja illalla klo 17-19 tulosten katselua.
HENKILÖKUVAUS - opettajana Reino Havumäki
22.08 klo 10-12 luento henkilökuvauksesta, klo 13-16 ohjattuja harjoituksia,
klo 17-19 henkilökuvien katselua
Kursseilla vielä vapaita paikkoja, tule mukaan!
Ilmoittautumiset ja tiedustelut sähköpostitse: liina.petaja inkerikeskus.fi
Kurssimaksu 6 euroa, molemmat kurssit 10 euroa.
Aikataulumuutokset mahdollisia.
Tavoitteena menestyvä nuori -projektin kotisivut
13.8.2007
Sivun alkuun
Kesäjuhlilta kukkatervehdys heimoveteraanien muistopatsaalle
Inkeriläiset ja karjalaiset heimoveteraanit ry:n toiminnanjohtaja Viktor Hyyrönen ja Inkerikeskus ry:n puheenjohtaja Irina Kapelian laskivat sunnuntaina 15.7.2007 inkeriläisten Kesäjuhlien kukkatervehdyksen heimoveteraanien muistopatsaalle.
Muistopatsas sijaitsee Helsingissä Sibeliuksen puistossa Sibeliuksenkadun ja Välskärinkadun risteyksessä.
Kuvia kesäjuhlilta »
16.7.2007
Sivun alkuun
Juhannusjuhlat Itämeren kansojen yhteistyön merkeissä
Juhannusta pitämään Skuoritsaan kokoontui tänäkin kesänä muutama sata juhlijaa. Lauantaipäivä 23.6. oli koko Inkerissä mitä parhain kesäpäivä eikä ilma pettänyt juhlan järjestäjiä. Juhlijoilla oli tällä kertaa ihana mahdollisuus käydä viime syksynä kunnostetussa vanhassa kirkossa ja osallistua klo 11.00 alkaneeseen jumalanpalvelukseen.
Kuva: Viktor Uzhvijev. Juhlaväkeä oli paljon ja mieliala korkealla
Varsinaiset juhannusjuhlat alkoivat vartin yli yksi Inkerin Liiton (IL) puheenjohtaja Aleksanteri Kirjasen avajaispuheella ja lipun nostolla Nouse Inkerin soidessa. Viranomaisten puolesta juhlaväkeä tervehti Hatsinan piirinjohtaja Aleksanteri Hutilainen. Ensimmäistä kertaa inkerinsuomalaisten juhannusjuhlat Inkerissä vietettiin yhdessä Pietarin virolaisten, latvialaisten ja liettualaisten seurojen kanssa. Juhlilla mukana oli mm. Liettuan Pietarin pääkonsuli Eitvydas Bajarunas. Konserttiohjelmakin rakentui Itämeren matkan runkoon.
Juhlan siunauksen toimitti Skuoritsan kirkkoherra Pavel Krylov ja seurakunnan kuoro veisasi juhannusvirsiä. Puheenjohtaja Kirjanen jakoi IL:n tämän vuoden kunniakirjat. Sen saivat runoilija ja laulaja Eino Korbelainen (Pietari), folkloriyhtye Korpi (Pietari), konsuli Olli Kuukasjärvi (Helsinki), työministeriön ylitarkastaja Tarja Rantala (Helsinki), käsityön harrastaja Mete Saar (Tyrö), perushoitaja Lilja Shuvalova (Pietari), taiteilija Albert Stepanov (Pietari), muotoilija Vladimir Zernov (Pietari).
Kuva vasemmalla: Viktor Uzhvijev. Pietarin kuoro. Kuva oikealla: V. Uzhvijev. Korpi -yhtyeen miestrio.
Nelisen tuntia kestänyt konserttiohjelma oli monipuolinen vaikka ulkomailta ei siihen osallistunut yksikään yhtye. Kirjoa siihen lisäsivät inkeroinen nuorisoyhtye Kalastajatar Vistinästä, vatjalainen Linnud lapsiyhtye Joenperästä, pietarilainen virolaiskuoro Kaja sekä liettualainen nuorten folkloriyhtye Piecius Vilnasta. Mutta tietenkin inkeriläisiä osallistujia oli kaikkien eniten. Taitoansa lavalla esittivät loistavasti tutut Pietarin kuoro ja Korpi-yhtye, Hatsinan seurakunnan kuoro, Espoossa asuva Arvi Kemppi sekä Suolaa ja pippuria yhtyeen solisti Veera Haapalainen (Pietari). Oli myös miellyttäviä yllätyksiä esim. hyvin esiintyi IL:n lapsiryhmä (johtaja Olga Dmitrijeva), viikinkivieraan laulun Rimski-Korsakovin "Sadko" oopperasta lauloi pietarilainen Vladimir Ikko sekä todella hyvin kaksi perinteistä kansanlaulua laulanut uusi Korpi-yhtyeen miestrio.
Oikea kansanjuhlan tunnelma vallitsi juhlakentällä. Lilja Stepanovan johtamat seurakunnan emännät möivät maukkaita inkeriläisruokia niitä jonottaville, ruuhkaa oli Sampo-keskuksen korujen tiskillä, katseet kiinnitti Slava Väisäsen valmistama valokuvanäyttely. Petroskoin Periodika kustantamo esitteli uutta suomen oppikirjaa ja möi suomenkielisiä lehtiä. Mutta kaikkien tärkeitä niin kuin aina inkerinsuomalaisten kesäjuhlilla olivat heimolaisten tapaamiset, loputtomat juttelemiset ja halaamiset. Mikään muu paitsi kesäjuhlat vahvistavat suomalaista identiteettiämme niin tehokkaasti ja antavat niin paljon voimia jatkamaan heimotyötä.
Kuva vasemmalla: Piirileikkejä juhannuskokon ympärillä. Skuoritsa 23.6.2007. Kuva: V. Uzhvijev.
Juhannuskokko sytytettiin kuuden maissa. Sen ympärillä juhlaväki tanssi innokkaasti ja järjesti piirileikkejä. Tatjana Bykova-Soitun johdolla tytöt lähtivät laskettamaan seppeleitä palavine kynttilöineen Inkerejoen virtaan, juhannuspäiväänhän kuuluu paljon vanhoja taikauskomuksia. Nuoret jäivät Skuoritsaan juhlimaan vielä kauan...
13.7.2007
Teksti: Wladimir Kokko, Pietari
Sivun alkuun
Metsäpirttiläiset kihusivat Karjalatalolla
Metsäpirttiläiset kihusivat pitäjäjuhlien merkeissä 1.7.2007 Helsingin Karjalatalolla. Juhlien teemana oli 'kalevalainen kulttuuri'.
Juhlapuheen piti FT Senni Timonen, joka käsitteli kalevalaisen runouden ilmentymää ja osuutta metsäpirttiläisten keskuudessa. Metsäpirtti oli kuuluisa runonlaulannan kehto koko Kannaksella. Larin Paraske oli tunnetuin laulaja.
Inkerikeskuksen puheenjohtaja Irina Kapelian toi juhlivalle seuralle tervehdyksen inkeriläisen heimon puolesta. Hän totesi evakkosukupolven metsäpirttiläisten ja inkeriläisten kohdanneen samanlaiset koettelemukset, kotien menetykset ja elämisen vuosikausia epätietoisuuden vallassa kaukana kotiseudultaan. Hän kiitti metsäpirttiläisiä käynnistyneestä yhteistyöstä ja toivoi yhteistyön edelleen syventyvän.
www.metsapirtti.net
11.7.2007
Teksti: Kalevi Hyytiä
Sivun alkuun
Juhlakuume nousee, kun inkeriläisten perinteiset kesäjuhlat lähestyvät...
Enää vajaa viikko aikaa inkeriläisten kesäjuhliin. Kaksipäiväisten juhlien keskipisteenä on Karjalatalo Helsingissä. Toivo Tupinin ja muut juhlien vapaaehtoistyöntekijät tunnistat kätevästi huivista.
Juhlaohjelma 14.-15.7.2007 »
S Y D Ä M E L L I S E S T I T E R V E T U L O A !
Kesäjuhlat järjestää Suomen Inkeri-liiton helsinkiläiset järjestöt:
Inkerin kulttuuriseura ry
Inkerikeskus ry
Helsingin seudun Inkeri-seura ry.
Kuvia kesäjuhlilta »
Tapahtumaa tukevat:
Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus ja Helsingin seurakuntaryhmä
9.7.2007, 16.7.2007
Sivun alkuun
Inkerikeskus näytteilleasettajana Maailma Kylässä -tapahtumassa
Inkerikeskus ry osallistui lauantaina 26. ja sunnuntaina 27.5.2007 Helsingissä, Kaisaniemen puistossa järjestettyyn Maailma kylässä -festivaaliin.
Lauantaina satoi kaatamalla ja festivaalin kävijämäärä jäi noin 20 000:een. Sunnuntaina sää suosi ja festivaali keräsi historiansa suurimman päiväkohtaisen kävijämäärän: noin 50 000 vierailijaa.
Inkerikeskuksen pöydässä yhdistyksen työntekijät ja hallituksen jäsenet kertoivat toiminnastamme.
Myynnissä oli myös Inkeri-aiheista kirjallisuutta, Pietarissa asuvan inkerinsuomalaisen Tatjana Bykova-Soittun Sampo-koruja ja liettualaisen tekstiilitaiteilijaryhmän, "Baltos Kandys" (Valkoiset koit) huopakoruja.
Maailma kylässä
Sampo-korut
Baltos Kandys
5.7.2007
Sivun alkuun
"Maijan matkassa suomi tutuksi
Kielikouluttaja Maija Korkeelta, joka on opettanut myös Inkerikeskuksessa, on ilmestynyt suomen kielen oppikirja. Kirja on tarkoitettu ulkomaalaisille aikuisille ensimmäiseksi oppikirjaksi. Tämä venäjänkielisille suunnattu oppikirja sopii niin kielikursseille, pienryhmille kuin itsenäiseen opiskeluunkin.
Maija Korkee on koulutukseltaan saksan kielen opettaja ja psykologi. Aivan vihreä hän ei ole kirja-asioissakaan, sillä hän on ollut ryhmätekijänä 10 saksan kielen oppikirjassa. Lisäksi hän työskenteli aikanaan projektitoimittajana WSOY:llä, jossa hänen vastuullaan oli Suomen koulujen vieraiden kielten oppikirjat.
Uunituore kirja "Suomea ulkomaalaisille aikuisille 1. Venäjänkielisille" todistaa sen, että Korkee pysyy uskollisena vuosien kuluessa hioutuneelle kielenopetusmetodilleen, jonka punaisena lankana on: "Oppilasta ei pidä alkuunsa pelästyttää sääntöjen ja sanojen paljoudella, vaan saada hänet huomaamattaan uimaan sisälle uuteen kieleen".
Hän paljastaa muistipsykologian "salaisuuden": tiedetään, että ihminen oppii paljon, vaikka ei huomaa oppivansa. Mieleen kertyy alitajuisesti paljon asioita. Oppiakseen ei siis tarvitse pinnistellä suorituskykynsä äärirajoilla vaan kielenopiskelunkin voi ottaa rennosti ja luottaa siihen, että oppii kyllä. Vaikka aina ei siltä tuntuisikaan. Kirjaa voi siis lukea vaikka vain aivan kursorisesti eli selailla sitä lävitse omaan tahtiinsa. Jo siitä jää valtavan paljon mieleen.
Kirjan tekoon kului kaikkiaan kolme vuotta. Sinä aikana Maija Korkee testasi sen sisältämää materiaalia useiden opetusryhmien kanssa, mm. Inkerikeskuksessa kahdella ryhmällä vuonna 2006. Aivan ensimmäiset kokeilut täysin yksikielisestä opetuksesta hän teki jo vuonna 1999. Toimivaksi havaitsemastaan yksikielisyydestä on kuitenkin yksi poikkeus: kielioppisäännöt kerrotaan myös oppilaan omalla äidinkielellä. Niinpä ne ovat kirjassakin venäjäksi.
Uuden kirjan etuina ovat:
- selkeä jäsentely ja karsittu terminologia
- keskittyminen olennaisimpiin asioihin: lukutekstien sanastossa 400 tärkeintä sanaa ja rakenteissa keskitytty suomen kielen erityispiirteistä tärkeimpiin (sanojen päätteet, niiden merkitykset ja käyttötavat)
- aukeama-ajattelu: yhdelle aukeamalla on pieni, muutaman lauseen pituinen lukuteksti, parinkymmenen sanan sanasto ja se, mitä tämän pienen tekstin perusteella voi opetella
- kunkin osion ensimmäisellä aukeamalla kielioppisäännöt molemmilla kielillä
- Suomi ja suomalaiset tulevat tutuiksi lukutekstien kautta
- runsaasti fraaseja, sanontoja ja kivoja pieniä lauseita arkielämän tilanteissa käytettäväksi
- kirja sisältää myös CD:n, mikä tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden harjoitella myös kotona (CD:llä suomeksi ja venäjäksi osion 1 sanonnat, osioiden 3-24 lukutekstit ja Helsinki-Extra)
Kirja soveltuu mainiosti myös venäjänkielisille turisteille jokapäiväisissä tilanteissa tarvittavien sanontojen sekä Helsinki-Extran ansiosta. Erityisesti Helsinki-Extran vuoksi kirja sopii myös matkakassiin, tuliaiseksi kotiin tai viemiseksi vierailulle.
Lisätiedot:
Maija Korkee, Kielistartti Tmi
Palokuja 4 A 2, 00750 Helsinki
(09) 386 64 27, 050-377 30 72
maija.korkeeluukku.com
Kirjan hinta on Maija Korkeelta ostettuna 39,90 euroa/kpl + postimaksu 2,70 euroa. Kirjan voi myös noutaa itse, jolloin säästää postimaksussa.
Maijan painotuore tarjous kevätlukukaudelle: 10 kpl tai enemmän 35,00 euroa/kpl
Piltot-kustannus Oy
Akateeminen kirjakauppa
27.5.2007
Teksti: Anneli Velho
Sivun alkuun
Inkerikeskus.fi-lehden kevät-kesä-numero 1/2007 on ilmestynyt 25.4.2007!
25.4.2007 издан 1/2007 весенне-летний номер газеты "Inkerikeskus.fi"!
Ensimmäisen lehdessämme oli 24 sivua. Tämän tuoreimman numeron sivumäärä on yli kaksinkertainen eli muhkeat 52 sivua! Siitä riittää kiinnostavaa luettavaa koko kesäksi.
Lehti painaa jo niin paljon,
että emme enää valitettavasti voi postittaa sitä jokaiselle jäsenelle erikseen!
Siksi pyydämmekin,
että kaikki Inkerikeskus ry:n jäsenet kävisivät hakemassa oman jäsenlehtensä toimistoltamme.
Samalla voitte tutustua muuhunkin toimintaamme ja vaikkapa nauttia Kahvila Muutolinnun herkuista!
T E R V E T U L O A !
Inkerikeskus.fi -lehden nettiversio
В нашей первой газете было 24 стр.,в этом номере количество страниц возросло более чем в 2 раза и составляет уже полных 52 стр! Интересного чтения хватит на все лето.
Газета весит так много, что, к сожалению, мы не можем больше отправлять ее по почте каждому члену Инкерикескуса!
Просим всех членов Инкерикескуса заехать за своим номером в нашу канцелярию.
Одновременно Вы сможете ознакомиться с нашими последними мероприятиями и съесть что-нибудь вкусненькое в нашем кафе "Перелетная птица".
Д О Б Р О П О Ж А Л О В А Т Ь !
7.5.2007
Sivun alkuun
Puolikielisten keskustelutilaisuus
Inkerikeskuksessa pidettiin 24.4. kuudennetta kertaa suomi-venäjä puolikielisten keskustelutilaisuus. Tilaisuudessa kohtasivat suomen kieltä opiskelevat maahanmuuttajat ja suomalaiset venäjän opiskelijat. Toiminnalla pyritään maahanmuuttajien ja kantaväestön väliseen kommunikaatioon.
Ilmapiiri oli ystävällinen ja lämmin. Jotkut osallistujista olivat jo keskenään tuttuja, ja olivat olleet tämän lisäksi kirjeenvaihdossa. Toiset tapasivat vasta ensimmäistä kertaa.
Tilaisuutta pidetään sekä kielten toiminnallisen opetuksen erittäin tehokkaana muotona että mahdollisuutena madaltaa monikulttuurisen kanssakäymisen kynnystä. Tilaisuuden järjestäjänä oli suomen kielen opettaja Irina Kapelian.
3.5.2007
Sivun alkuun
Tuomiokirkon kryptassa Sovinnon ilta
Tuomiokirkon kryptassa Helsingissä järjestettiin keskusteluilta Rasismin vastaisena päivänä 21.3. SOVINNON illan teemana oli: Sanat satuttavat! Paneelikeskustelussa olivat mukana:
- Erkki Jokinen (venäjänkielisen työn pastori, kirjailija, entinen Inkerikeskuksen puheenjohtaja)
- Maurizio Pratesi (Human Raights -säätiön toiminnanjohtaja)
- Irina Kapelian (Inkerikeskus ry:n puheenjohtaja)
- Joona Mikkola (pastori, Huopalahden srk)
Sovinnon illan järjestivät:
Tuomiokirkkoseurakunta, Seurakuntayhtymän kansainvälinen työ ja Kirkkohallituksen ihmisoikeustyö
22.3.2007
Sivun alkuun
YKI-testin infotilaisuus Inkerikeskuksessa
Keskiviikkona 7. maaliskuuta Inkerikeskuksessa pidettiin infotilaisuus, jossa kuulijat saivat tietoa tutkinnon muodoista ja asioista, joihin pitäisi kiinnittää huomiota YKI-testiä suorittaessa. Opettaja Irina Kapelian tahtoisi, ettei kukaan lähtisi testiin vanhaan venäläiseen tapaan "na avos": osaanhan minä puhua, niitä testejä on suoritettu runsaasti, joten enköhän pysty tämänkin läpäisemään. Testi on vaativa, mutta sen suorittamisen jälkeen saatu todistus on luotettava näyttö testin suorittajan kielitaidon tasosta.
YKI-testit
8.3.2007
Sivun alkuun
Ljubov Hiisku johdattaa lapset taiteen maailmaan
Ljubov Hiiskun vetämän lasten taidestudion syyslukukauden töistä on jälleen koottu komea taidenäyttely Inkerikeskuksen juhlasaliin.
Taiteen ystävien kannattaa pitää kiirettä, sillä työt ovat esillä vain 29.3.2007 asti.
Näyttelytila on varattu aamupäivisin muuhun toimintaan, joten varmimmin näyttelyyn pääsee tutustumaan iltapäivisin maanantaista perjantaihin kello 13.15 - 16.15 välisenä aikana.
S y d ä m e l l i s e s t i t e r v e t u l o a !
Lisätietoa taidestudiosta »
22.2.2007
Sivun alkuun
Vanhempainilta yleisömenestys
Inkerikeskus järjesti keskiviikkona 31.1.2007 kevään yhteishakua koskevan infotilaisuuden 9-luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen.
Tilaisuuden vetäjänä toimi Inkerikeskuksen Koulun ja kodin yhteistyöprojektin projektipäällikkö Laine Huttunen.
Vanhempainiltaan oli kutsuttu kolme Opetusviraston asiantuntijaa kertomaan yhteishausta ja vastaamaan yleisön kysymyksiin.
- Ulla Juhanko (Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja)
- Jyrki Tiihonen (opetuskonsultti, Perusopetuslinja)
- Sirkka Vilèn (konsultoiva psykologi maahanmuuttajille, Perusopetuslinja)
Tilaisuudessa käytiin lävitse mm.
- yhteishaku
- pääsy- ja sovelluskokeet sekä hakulomakkeet
- koulutusopastusta
- lukiot ja ammattikoulut
- ammattikoulusta - suoraan ammattikorkeakouluun
- S2 (suomi toisena kielenä)
Yleisö oli runsaslukuinen ja erittäin aktiivinen. Tilaisuuteen oli saapunut 15 perhettä. Erityisen mukavaa oli, että paikalle oli saapunut myös isiä ja nuoria. Hienoa!
Vanhempainillassa esitettiin kysymys, onko todellakin niin, että suomea toisena kielenä opiskelleiden on mahdollista päästä opiskelemaan yliopistoon englantia? Yleisöllä oli entuudestaan sellainen mielikuva, että se ei olisi mahdollista.
Perusopetuslinjan opetuskonsultti Jyrki Tiihonen lupasi huolestuneille vanhemmille, että hän vielä varmistaa asian. Hän on nyt ollut asian tiimoilta yhteydessä Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan englannin kielen osastoon. Osastolta oli vahvistettu, että heillä ei ole erityisiä vaatimuksia äidinkielen suhteen aloittaville opiskelijoille: mikään äidinkieli ei ole este heillä opiskeluun. Opiskelijat, jotka ovat suomessa kirjoittaneet joko suomen äidinkielenä tai suomen toisena kielenä (s2) ovat lähtökohtaisesti aivan samassa tilanteessa ja se ei vaikuta opiskelijavalintaan.
Oppilaat voivat siis aivan rauhassa pitää/opiskella venäjää äidinkielenään ja suomea toisena kielenä (s2). "Se on rikkaus, ei este!" korostaa Helsingin opetusviraston Jyrki Tiihonen.
7.2.2007
Sivun alkuun
VENÄJÄ 2017: kolme skenaariota -raportti julkaistu
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta esittää 25.1.2007 julkaistussa VENÄJÄ 2017: kolme skenaariota -raportissa monia konkreettisia toimenpide-ehdotuksia Suomen Venäjä-yhteistyön parantamiseksi ja laajentamiseksi. Raportin ovat toimittaneet Osmo Kuusi, Hanna Smith ja Paula Tiihonen. Tässä joitakin poimintoja raportissa esitetyistä toimenpide-ehdotuksista:
Suomalaisten Venäjä-osaamista on lisättävä kaikilla tasoilla:
- Venäjä esille koulujen kansainvälisyysopetuksessa, kieli- ja kulttuurikylpyjä
- venäjän kieli todelliseksi vaihtoehdoksi kielenopetuksessa
- ainakin suurimmissa asutuskeskuksissa mahdollista saada opetusryhmien koosta riippumatta venäjän kielen pitkän oppimäärän koulutusta
- yliopistollista Venäjä-opetusta eri Venäjä-osaamisen aloilla
- Suomen ja Venäjän välistä opiskelija- ja harjoittelijavaihtoa on kehitettävä ja lisättävä
- opintoihin mahdollisesti liittyvän Venäjällä tapahtuvan harjoittelun/opintojen käytännön edellytysten parantaminen
- Suomessa asuvien venäjää äidinkielenään puhuvien osaamisen parempi hyödyntäminen tehostamalla heidän suomen kielen opetustaan ja hyväksymällä heidän Venäjällä suorittamat tutkintonsa joko sellaisinaan tai lisäkoulutuksella
Osallistuminen Venäjän terveyden, koulutuksen, maatalouden ja asumisen ohjelmiin
Asumis-ohjelmaan liittyen esitetään seuraavaa yhteistyön muotoa:
- Kauppa- ja teollisuusministeriön ja ympäristöministeriön tulisi toimia aloitteentekijänä yrityskonsortioille, joilla olisi valmiudet toteuttaa laajoja venäläisten pankkien luotottamia
asuntojen rakennus- ja saneeraushankkeita.
Lähialueyhteistyö ja pohjoinen ulottuvuus
- Suomi jatkaa omaa lähialueyhteistyötään ja osoittaa siihen resursseja.
- Lisätään suoria lentoyhteyksiä nykyistä useampiin Venäjän kaupunkeihin.
- Jatketaan ja lisätään toimia, jotka helpottavat ja nopeuttavat rajanylityksiä.
Tutustu tarkemmin raporttiin (toim. Osmo Kuusi, Hanna Smith ja Paula Tiihonenja) ja lue kaikki toimenpide-ehdotukset:
VENÄJÄ 2017: kolme skenaariota -raportti »
31.1.2007
Sivun alkuun
Loista, loista minun tähteni
Inkerikeskus järjesti 10. joulukuuta 2006 Vanhojen venäläisten romanssien illan. Konsertti järjestettiin pienellä näyttämöllä, Inkerikeskuksen pienessä juhlasalissa. Pöytien ääreen mahtui vain parikymmentä henkilöä. Siinä oli oma viehätyksensä, etenkin kun ottaa huomioon, että vanhoja venäläisiä romansseja esitettiin 1800—1900-luvuilla ensisijaisesti aristokraattien olohuoneissa ja salongeissa. Vasta sen jälkeen ne pääsivät varieteelavoille ja konserttikentille. Tuohon Inkerikeskuksella vietettyyn sunnuntai-iltaan loi tunnelmaa kynttilänvalo ja kynttilänliekkien heijastukset. Katsojat saattoivat tunnin ajan kuvitella siirtyneensä 150 vuotta ajassa taaksepäin kuuluisan venäläisen suuruhtinaan tai paronin kotiin, jossa parhaillaan lauletaan tuon ajan suosikkimelodioita.
Mezzosopraano Vera Yakkonen esitti venäläisiä romansseja: "Loista, loista minun tähteni", "Ajomies, älä kiirehdi suotta", "Krysanteemit ovat kuihtuneet" ja monia muita. Vera Yakkonen on aiemmin toiminut Voronezhin kaupungin kamarikuoron solistina ja Kurskin kaupungin sinfoniaorkesterissa. Lisäksi on osallistunut ensimmäiseen kansainväliseen G.V. Sviridovin vokaalilaulukilpailuun. Laulajatar on asunut Helsingissä jo 2 vuotta ja tämä oli hänen ensimmäinen esityksensä Suomessa. Pitkään hiljaiseen kauteen on syynä se, että perheeseen on syntynyt lapsi.
Oli mielenkiintoista huomata, että venäläisen romanssin iltaan saapui enemmän suomalaisia kuin venäläisiä kuulijoita… Paikallisien asukkaiden keskuudessa on paljon venäläisen klassisen musiikin faneja, erityisesti 1800- ja 1900-luvun romanssien.
Illan aikana kerrottiin myös hieman taustaa näistä musiikkiteoksista, jotka ovat olleet suosittuja vuosisadan ajan. Näin on kirjoittanut suuri venäläinen taiteilija Ilja Repin "salonkien tsaarittaresta" Anastasia Vjaltsevasta: "Ei! Sitä kuvailla sanoilla on mahdotonta, se pitäisi kuulla omin korvin. Se on korvaamaton omalla epäselvällä kauneudellaan!" Samalla tavalla on tuntenut myös tuon ajan säveltäjä Nikolai Zubov. Hän on omistanut Anastasia Vjaltsevalle kuolemattoman romanssin "Älä lähde, jää minun kanssani". Säveltäjä omisti hänelle kaikkiaan noin 20 romanssia. Niistä viimeisimmän, "Minä haluaisin unohtaa sinut", hän kirjoitti, kun laulaja, rikas nainen, oli omalla rahallaan järjestänyt sairaanhoitojunan ja lähti lähihoitajana ensimmäisen maailmansodan helvettiin.
Yleensä jokaiseen romanssiin kätkeytyy jokin salaisuus ja uskomaton legenda. Esimerkiksi romanssi "Aamu usvainen" on Venäjän toiseksi viimeisen keisarin, Aleksanterin III:n rakastajattaren kirjoittama silloin, kun hän ja hänen lehtolapsensa vietiin Siperiaan. Millainen intohimo, millainen mielipaha, millainen tuska ja kaiho tässä runossa ovatkaan! Se on vain kaunis taru, legenda tsaarin aviollisesta uskottomuudesta. Moneen vuoteen mielikuvitus ei antanut mielenrauhaa romanssin ihailijoille. Totuus on paljon yksinkertaisempi, mutta romanssi oli kirjoitettu…
Muuten, siitä te saatte tietää lisää seuraavissa Inkerikeskuksen järjestämissä venäläisen romanssin illoissa. Illoilla on kaksi teemaa, jotka liittyvät toisiinsa: rakkaus ja nainen. Kaikkia venäläisiä romansseja yhdistää rakkauden teema. Tällä kertaa solisti Vera Yakkonen esitti kymmenisen venäläisen taiteen klassikoihin kuuluvaa romanssia.
Inkerikeskuksen Venäläisen romassin ilta tammikuussa 2007 »
19.1.2007
Teksti: Aleksandr MON
Käännös: Kristina Lönnroos
Sivun alkuun
Dialogi-lehti: "Inkeriläiset ikäihmiset opiskelevat innokkaasti suomea", Eila Klykovan haastattelu
Tässä otteita joulukuussa 2006 ilmestyneen Dialogi-lehden (8/2006) ikäihmisten suomen kielen taidon merkitystä käsittelevästä artikkelista. Artikkelin on kirjoittanut Mirja Karlsson ja valokuvan ottanut Antero Aaltonen.
Dialogi-lehti on Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin julkaisu.
INKERILÄISET PALUUMUUTTAJAT OPISKELEVAT INNOKKAASTI SUOMEA
Suomen kielen taito on olennaista maahanmuuttajan Suomeen sopeutumisessa. Tämän ovat huomanneet myös inkeriläiset ikäihmiset, joista osa puhuu suomea hyvin, osa vasta opettelee.
- Haraso, haraso, hyvä, hyvä, kuuluu ohjaaja Eila Klykovan kannustushuuto Inkerikeskuksen Klubi 60 plussassa. Menossa on tuolijumppa. Naiset ottavat kiinni vieruskaverin hartioista ja hierovat hetken toisiaan. He puhuvat ja nauravat yhteen ääneen. Myhäileepä joukossa yksi mieskin.
Inkeriläisille ikääntyneille tarkoitettu klubi kerää torstaisin 18-22 ihmistä Helsingin keskustaan. Klubi kuuluu Inkerikeskuksen projektiin, joka tarjoaa arkipäivän tukea iäkkäille paluumuuttajille. Projekti toimii keskuksen tiloissa, mutta tämä torstai-klubi on viety Annankadulla sijaitsevan Itä-Euroopan ja Venäjän instituutin tiloihin.
- Tälle toiminnalle on huutava tarve. Ihmettelen joskus, kuinka innokkaasti ihmiset tulevat tänne, Eila Klykova sanoo.
Klubin toiminta on lähinnä luentoja, retkiä, joskus juhliakin. Klubilaiset ovat myös tutustuneet yhdessä Helsinkiin ja tehneet laivaretken Porvooseen. Klubi kokoontuu kolme kertaa viikossa: keskiviikkoisin on Mummon kamari Inkerikeskuksessa, torstaisin Annankadun kokoontuminen ja perjantaisin Kontulan lähiöaseman ryhmä.
Kieli on tärkeä myös ikäihmisten Suomeen sopeutumisessa. Osa inkeriläisistä puhuu suomea, osa ei lainkaan. Klykovan mukaan inkeriläiset ikäihmiset ovat opiskelleet innokkaasti suomea. Kaikki kieliryhmät ovat täynnä ja uusia ryhmiä toivotaan. Ikäihmiset ovat kielenopetuksessa väliinputoajia, koska he jäävät ikänsä vuoksi työvoimatoimiston ja sosiaaliviraston kurssien ulkopuolelle.
- Kieli yhdistää meitä kaikkia. On tärkeää, että Suomessa toimitaan maan omalla kielellä, hän toteaa.
Moni inkeriläinen on unohtanut suomen kielen, vaikka olisi sen kenties oppinut ensimmäisenä kielenään. Neuvostoliiton aikana monet joutuivat muuttamaan kauaksi kotiseuduiltaan ja kieli jäi Inkerinmaalle. Myös suomalaisten vainot sulkivat suut suomeksi pitkäksi aikaa.
Inkeriläisten paluumuuttajien jonot on nyt pistetty kiinni. Se järkytti suomalaisia paluumuuttajia. Osalla Suomeen muuttaneista on lapsia ja lapsenlapsia, jotka jonottavat edelleen Venäjällä pääsyä Suomeen.
- Jonoja voi varmasti karsiakin. Tänne pääsee sitten vain työluvalla, joka ei taasen koske lapsia eikä iäkkäitä maahanmuuttajia, Eila Klykova pahoittelee.
Isoisän haave toteutui
Myös Eila Klykova on paluumuuttaja. Hänestä muutto toiseen maahan mullistaa ihmisen elämän kokonaan. Ajatuksetkin on muutettava, jos aikoo pärjätä uudessa maassa.
- Täällä on aluksi kuin paratiisissa. Valtiolta saa rahaa, vaikkei ole töissäkään. Sitten tulee tunne, etten tarvitsekaan rahaa, vaan ystäviä, sukulaisia, työtä. Mutta miten niitä saa, jos ei osaa kieltä eikä täällä ole sukulaisia, hän kertaa inkeriläisten paluumuuttajien kokemuksia.
Klykovasta maahanmuuttajan ei pitäisi ajatella tulevansa uuteen maahan vain väliaikaisesti. Hän istuu silloin kahdella tuolilla. Sopeutuminen on paljon vaikeampaa, jos ei osaa päättää, haluaako jäädä Suomeen pysyvästi.
- Sanoin lapsilleni ja miehelleni, että tämä on nyt meidän kotimaa eikä meidän tarvitse istua kahdella tuolilla.
Klykovan isovanhemmat olivat suomalaisia, jotka muuttivat Leningradin alueelle. Hän on pikkutytöstä asti kuunnellut isoisän kertomuksia Suomesta. Isoisä yritti muutaman kerran tulla rajan yli, mutta jäi kiinni ja istui vankilassakin. Hän jaksoi kuitenkin koko loppuelämänsä haaveilla Suomeen muutosta. Isoisä ei ehtinyt muuttaa takaisin. Perhe teki sen hänen puolestaan.
Koko artikkeli on luettavissa:
Dialogi 8/2006, sivut 42-44
8.1.2007
Sivun alkuun
|
